1 Sarataa norokot a mian men genggewu na Efesus, Paulus ningirimpungmo mian men malolo' ni Yesus ka' nompoporampot noana i raaya'a. Kasi ia nobasiloloa ka' ningimputkon rae'anna na Makedonia.
2 Ia uga' nansasayoi toro pii dodongoan na libutan iya'a, ka' nantarai biai' kaliangan ururan mompoporampot noana mian men parasaya ni Yesus. Noko daa iya'a, kasi ia nomae' na libutan Yunani.
3 Na Yunani ia nodumodongo koi tolu' bitu'on. Baasi bo batotobo' tarabut mae' na Siria, no'isianmo lele, se' samba Yahudi noko poosangadai bo mampapatei i ia. Mbali' iya'a ia nongotoongmo noa mule'kon lumiu na Makedonia.
4 Sopater anak ni Pirus, men ringkat na Berea, nomae' tii Paulus; koiya'a uga' i Aristarkhus tii Sekundus samba Tesalonika i Gayus samba Derbe, ka' i Timotius, kasi i Tikhikus tii Trofimus men ringkat na poropinsi Asia.
5 Raaya'a nongolukoni i kai, kasi nempeperai i kai na Troas.
6 Noko daa ramean Roti Sianta Ragina, kai notarabutmo namarerei Filipi. Kolima'na ilio, kai nopootatakaimo soosoodo tii raaya'a na Troas. Na Troas kai nodumodongomo saminggu.
7 Minggu malom, kai nobarimpungmo bo kumaan singka-singkat koi moto'utus. Paulus nopootundunniimo tia mian biai', gause koi liilana, ia mansagiamo mae'. Paulus morobu pataka tanga'na rondom.
8 Na lalomna laigan na sunsun men nda'anana, men nobarimpunganmai iya'a, isian boloak biai'.
9 Isian sa'angu' anak malai moro'one, ngaanna i Eutikhus. Ia no'umoruang na lawang. Gause i Paulus sian koroko-rokotanna batundun, anak malai iya'a nototundo'mo tuu' pataka i ia tinomporoyot na lawang iya'a, ka' nandawo' nda'apo na sunsun kotolu'na waaro'o. Tempo i raaya'a nengeleengket, anak iya'a noko lapusmo.
10 Kasee i Paulus nalaumo mbaaro'o, kasi nintitua'kon wakana na wawona wakana moro'one iya'a men nolapusmo ka' nongoroot, kasi norobu taena, “Alia bata-bata, ia dauga' tuo'!”
11 Noko daa iya'a ai Paulus nasawe'mo mbaara'a na wawo soosoodo, kasi nongobo-obos roti ka' nokumaan singka-singkat. Noko daa nobatundun tia mian biai' pataka ma'ulo-ulop, Paulus nomae'mo.
12 Mian biai' nangatormo anak malai iya'a na laiganna, ka' anak iya'a dauga' notuo'. Raaya'a beles ka' nunsuri kinotata'u.
13 Kai nasawe'mo na kapal, kasi notarabut olukon mae' na Asos bo mangalaboti i Paulus koi potoona, gause i Paulus sian nolumakit na kapal kasee noluan.
14 Sarataa nopootatakai na Asos, Paulus nasawe'mo na kapal, kasi i kai notarabut mae' na Metilene.
15 Ringkat na Metilene i kai uga' notarabutmo; koi liilana kai montorumpakimo togong Khios. Koi ipuanna, kai nomae'mo na Samos, ka' koi itulunna, kasi nobakaliuliu na Miletus.
16 Paulus nongotoongmo noa se' sianmo tuuk na Efesus, kada' sian mambaraba'i tempo na poropinsi Asia. Koo'mo tii koo' ia mo'uus kada' dongan tadul na Yerusalem, na ilio ramean Pentakosta.
17 Na Miletus i Paulus nobapotuunmo bona mian na Efesus, mama'ase' kada' tanaasna jama'at na Efesus, taka pootuung tii ia.
18 Sarataa i raaya'a notaka i Paulus norobumo na ko'ona i raaya'a taena, “Kuu daa ninginti'imo tutuo'ku men koini'imo a nau'na ruru-ruru' tii kuu, na ilio tumbepo notakaanku na Asia.
19 Tempo i yaku' balimang bona Tumpu, yaku' sian mongkodaakon wakangku, ka' piribiai' nunturo'kon lolu'. Yaku' munsuri repaan gause samba Yahudi mingkira' mampapatei i yaku'.
20 Inti'ionmuu se' i yaku' sian kobude'an mambantilkon na ko'omuu upa men daa kumana' bo ko'omuu. Yaku' mimisiso' i kuu na pootatakaianna mian biai' ka' uga' na laiganna mian.
21 Mau na samba Yahudi kabai se' na samba Yunani i yaku' sabole mompopo'inau', kada' i raaya'a monsosoli ka' mangkadarai wawauna men ba'idek ka' taka na Alaata'ala, kasi parasaya ni Tumpu Yesus.
22 Koini'i, kada' mongololoikon po'uusna Alus Molinas, mbaka' i yaku' mae'mo na Yerusalem. Ka' i yaku' sian ninginti'i se' upa men bo sida na ingku' inda'aa na Yerusalem.
23 Yaku' tongko' minginti'i se' na sanda' kota, Alus Molinas nompopo'inti'ikon se' i yaku' bo minsoop na tarungkuan ka' munsuri repaan.
24 Kasee sian bo upangku a tutuo'ku kani'i, asar i yaku' momoko mingilimang palimangon men ia pokaumo Tumpu Yesus na ingku', ka' asar i yaku' malolo' pataka lapus mengelelekon Lele Pore muntundunkon kaporeanna Alaata'ala.
25 Yaku' nansasayoimo utus giigii', ka' nengelelekonmo Batomundo'anna Alaata'ala. Koini'i surionku sianmo bo pootuung soosoodo tii kuu.
26 Mbali' iya'a, bantilkononku kada' bo inti'ionmuu, se' kalu koini'i isian i kuu men silaka', nono' taasi'mo sala'ku.
27 Yaku' sian kobude'an muntundunkon giigii' sagiana Alaata'ala na ko'omuu.
28 Kuu tio mandagai wakamuu sanda-sanda' ka' uga' giigii' jama'at men ia rookonmo Alus Molinas na ko'omuu bo dagaionmuu, gause i kuu ninakatmo bo guru jama'at inono'. Kuu tio mandagai jama'atna Alaata'ala inono' koi pontondong domba mandagai dombana, gause Alaata'ala a tombono jama'at iya'a men Ia ilimo tia rara' men nolapusanna Anak-Na.
29 Koporusanku sabole taka a guru men borek men gau'na koi serigala men soropu'. Ka' mian men dagaionmuu sian kolingu'kononna.
30 Ka' na ko'omuupo sabole bo isian mian men mantadulkon lele men borek. Raaya'a mangawawau koiya'a, kada' mian men malolo' ni Yesus sida sala' salan ka' mongololo' i raaya'a.
31 Mbali' iya'a i kuu tio sinampang batoropot! Inau' se' tolu' taun a nau'na, tia biai' lolu', ilio malom i yaku' sian nontoo rokot na pimisiso'an i kuu.
32 Koini'i i kuu rookononkumo na Alaata'ala kada' i kuu munsuri kaporean-Na men na wurung-Na men nilelekonmo. Wurung iya'a kuasaan bo mompopomoonggor i kuu ka' mantarai i kuu barakaat men ia toropotimo Alaata'ala bona giigii' mian-Na men Ia rurukimo.
33 Yaku' sianpo nontoo pongko'uusi doi' kabai pakeanna sa'angu'po mian.
34 Kuu daa ninginti'i se' yaku' suungku a nansarak upa men bo kokosidamai tia lulusanku men nolumolo' i yaku'.
35 Na giigii' upa men yaku' limangmo i yaku' nimpipiile'konmo upa men pore bo lolo'onmuu, se' tia balimang men kakat koi kani'i i kita tio muntulung mian men marepa a tutuo'na. Gause i kita tio minginau' upa men ia tundunmo i Tumpu Yesus tae-Na, ‘Mian men mantarai tia men mangalabot, men mantarai a biai'na barakaatna.’”
36 Sarataa i Paulus soro' nobatundun, ia nobanintuurmo tii raaya'a kasi nosambayang.
37 Raaya'a giigii' nowirimo ka' nongoroot i Paulus, kasi nambantilkon kada' pore-poresi na salan.
38 Raaya'a masiongo' gause i Paulus nuntundun se' i raaya'a sianmo mimiile' i Paulus soosoodo. Kasi i raaya'a nangator i Paulus taka na kapal.