Alkitab Karaoke

Loading audio...

Catatan: Perhitungan audio timestamp (ketepatan waktu antara audio dan teks) berdasarkan perhitungan mesin / algoritma.

¹ Tappana kattu la ma'kappala'kam lako Roma, iya dibehom Paulus sola sanaka-naka to ditahungkum tama pala' limanna Yulius, mesa punggabana sohodadu to disangai sohodadu tomahaja Roma.

² Iya deem mesa kappala' buttu dio mai Adramitium la lao ullelei sanaka-naka katisampoam kappala' dio Asia. Iya iam kiongei lao. Anna deem mesa to Makedonia buttu dio mai Tesalonika isanga Aristarkhus umpasolaikam.

³ Masiäna, iya landa'ungkam lako Sidon. Indo Yulius umpakamaja Paulus nasuhum umpäbäi Paulus umpellambi'i ingganna issanganna napangngalai kapahalluanna.

⁴ Mengkalao ongkam eta membihim le'bo' liu kappala'ki muolai Siprus aka metammui hibu'.

⁵ Puhai kilambam indo bihim le'bo' natingngajoi Kilikia anna Pamfilia, iya landa'ungkam lako Mira attasa'na Likia.

⁶ Etam too indo punggabana sohodadu ullambi' mesa kappala' buttu dio mai Aleksandria la lu lako Italia. Iya dieli'ungkam lako kappala' ia too.

⁷ Sanaka-naka benginna naolaam maellä' kappala'ki aka tä' mala tilao manappa. Iya napempahhi' mane malakam undundu Knidus. Aka metammui liu hibu' nasuhum membihim le'bo' okam dio leutam Kreta umpelebanni galantangam mehhusum tama le'bo' isanga Salmone.

⁸ Tä' deem pada samasussakanni uhhuttu' bihim le'bo' ia too mane malakam ullambi' mesa ongeam isanga Katisampoam Mapia sikahuku' kota Lasea.

⁹ Iya masäekam tohho eta too, lambi' buda wattu hugi. Lessu'um duka' allo kasallena to Yahudi si diuaam allo Sikapiai. Wattunnapi duka' kasalle liu hibu', dadi kasägängam kela umpalaoi tau kappala'. Nasuhum napakilala mandam Paulus naua:

¹⁰ “Oa' solasubungku, situhu' pikkihangku maka' la tapatahhu'a' inde pa'laoanta iya la silambi'kia' kasägängam anna kahugiam kasalle. Tä' la anggam kappala' sola baham-baham sapo' sala saidi' la nalambannipi duka' sungnga'taa'.”

¹¹ Sapo' indo punggabana sohodadu ungkatappa'i puha ia indo to umpalao kappala' sola puäna kappala' anna la tula'na Paulus.

¹² Anna indo katisampoam kappala' eta too tä' mapia diongei tohho ke wattu kamadinginganni aka nahua hibu' kasalle. Nasuhum buda maelo' ke umpellei indo katisampoam eta too, umba-umba aka mala ullambi' katisampoam kappala' dio Feniks la naongei tohho masäe mangngampa sampe lessu' wattunna kamadingingam. Indo Feniks mesa katisampoam kappala' dio Kreta biasa nasala hibu' kasalle.

¹³ Wattu eta too hibu' bahinni' opi buttu dio mai tandai kaihinna kappala' lambi' sikanasanga la mala sule lako pattujunna. Iya uhhuntu'im dio mai sampahajanna anna umpalaoi kappala'na sikahuku' bihim le'bo' dio Kreta.

¹⁴ Sapo' tä' masäe anna sulem talimpuhu' tibussau buttu yabo mai galantangam si disangai Hibu' tandai kananna mata allo

¹⁵ sampe untumpu kappala'ki. Iya tä' mala mellao untammui hibu' dadi kipäbäi bäbäm nasuhum ia siam naola anna ia kappala'ki napahe' hibu'.

¹⁶ Iya le'ba' liungkam untuhu' lamba-lamba nababa hibu' sule lako bihim le'bo' tää'na nahua sugali' hibu' dio mesa leutam bahinni' isanga Kauda. Sulekam lako tä' deem pada samasussakanni aka massä'di' mane malai dihuntu' tama kappala' indo lopi si dipake tuhum.

¹⁷ Puhai dipalängäm kappala' indo lopi, dikassa'im indo kappala' diba'ba'i lao uli'. Anna mane dipatuhum somba'na, aka naua indo to yabo anna mala muäbä bäbä aka mahea' la tiandanga' lako tamungku dio le'bo' sikahuku' Sirtis.

¹⁸ Masiä polei ditibeim babaam dokko le'bo' aka tä' deem pada sakasalle hibu' untappi kappala'ki.

¹⁹ Tappana allo katallunna, ma'kaleim pole' untibei lao pangkakka' kappala'na.

²⁰ Aka sanaka amom benginna tala bintä tala mata allo diita anna tuttuam masanta' talimpuhu' tä' deem kattunna mepakahea'. Iya sangngim tä'um deem pahhannuangki la mala salama'.

²¹ Tappana tä' deem mangngande indo tau pada masäe, iya ke'de'um Paulus illaam alla'-alla'na solana naua: “Oa' solasubum, kela tula'kum dituhu' kuua: ‘Tä'kia' la umpalao kappala'ta umpellei Kreta,’ mannassa anna tä' la deem kasägängam anna tä'kia' la hugi.

²² Sapo' inde illaangkia' kamasussaam kupakahi'dikoa' anna umpomatohokoa' penabammu, aka tä' mammikia' deem la pa'de sulibanna inde kappala'.

²³ Aka sabengi napellambi'iä' malaika'na Puang Allataala to kupenombai anna to kupepuäi, ke'de' dio ampe'ku

²⁴ anna nauai: ‘O Paulus daa ummahea' aka tä' mala tala siitako tomahaja Roma. Anna ingganna inde tau yabo kappala' tä' deem la pa'de aka iko napessai'i Puang Allataala.’

²⁵ Inggannakoa' solasubungku, iam too kasuhunganna anna kuuaammokoa': Pomatohoia' penabammu aka kukatappa'i Puang Allataala kuua tä' mala tala napadadi umba susi indo natulasannä'.

²⁶ Sapo' moinna anna susi, la tipa'sampeho inde kappala' lako bihinna mesa leutam.”

²⁷ Kasapulo appa'nai benginna, tontä liupakam napalulako napaludio mai hibu' dio Le'bo' Adria. Tappana kiha-kiha tängä bengi nasi'dimmi to mengkähä illaam kappala' naua mahuku'um galantangam.

²⁸ Iya ullollohammi batu dokko le'bo' anna mane nahuntu' dio mai anna napajui. Iya dua pulo dappanna mandalanna. Napalao oom saidi' anna mane napaju oi, iya sapulo lima ham dappanna mandalanna.

²⁹ Sapo' mahea'kam la tipa'sampeho lako batu panga', iya nalollohammi sampahaja appa' dokko pollo' kappala' anna kipemulu baju-baju masiä bäbäm.

³⁰ Indo to si mengkähä yabo kappala' silele ma'akkalam maelo' la lahi umpellei kappala'. Umpatuhunnim lopi dokko le'bo' mato-mato la lao ullolloham sampahaja tandai ulunna kappala'.

³¹ Sapo' ma'kada Paulus lako indo punggabana sohodadu sola ingganna sohodadu naua: “Maka' la le'ba'i inde lako to si mengkähä illaam kappala', iya la sägä asangkoa'.”

³² Iya nahatta'i siaham sohodadu indo pesäke'na lopi anna napäbäi bäbäi le'ba' naäbängam uwai.

³³ Tappana la masiä kale, ussuam indo tau buda Paulus mangngande naua: “Sapulo appa'um benginna untähängkia' katadeasanta, tä'kia' deem mangngande, anggam ma'tumba-tumbaa' penabanta mangngampa aka amo la dadi.

³⁴ Sapo' kupakilalakoa' kuua pangngandekoa' aka la matekoa' tadea'. Aka tä' deem la honno' moi podo bulu salamba'mua'.”

³⁵ Puhai ma'tula', mualam hoti anna nakuhhu'i sumanga' längäm Puang Allataala dio olona indo tau buda anna mane napiä'i naande.

³⁶ Iya matohom pole' penabanna ingganna indo tau anna mangngande asam duka'.

³⁷ Indo to yabo kappala' dua hatu' pitu pulokam annam ia asanna.

³⁸ Tappana dea'i, untibeim gandum indo babaanna kappala' dokko le'bo' aka naua anna mala mahingngam kappala'.

³⁹ Iya masiäi naitaim le'bo' mehhusum tama galantangam, mahante bihinna. Moinna anna tä' naissam naua galantangam umba ngei, sapo' sikanaua: “Maka' malam dipasohe längäm galantangam inde kappala'.”

⁴⁰ Iya dihatta'i asammi pesäke'na indo sampahaja anna dipäbäi bäbä tallam. Puhai, dibukkaim pesäke'na pegihi' kappala' anna dipalängänni somba' dio olona aka diua anna mala nabussum hibu' lu lako galantangam.

⁴¹ Sapo' tiandanga' ulunna indo kappala' lako tamungku anna henggä pollo'na natumpu bombam kasalle.

⁴² Iya maelo'i indo sohodadu la umpatei ingganna indo to ditähäm aka naua inabanna mengkaja manii lao lahi.

⁴³ Sapo' nalabai indo punggabana sohodadu aka maelo' umpesäkäi Paulus. Napolalam umpahenta indo tau buda naua: “Ingganna to naissam mengkaja pendiolokoa' dokko pekkattibe anna mengkajakoa' libam galantangam.

⁴⁴ Anna to tä' naissam mengkaja alakoa' papam battu haka kapiäsanna kappala' umpake lambam libam.” Iya kipateemmi too anna malakam salama' sule längäm galantangam.

Kisah Para Rasul

Video Kisah Para Rasul 27

Ikuti Kami:

KONTAK | PARTISIPASI | DONASI