1 Inde suha' buttu di kao Paulus mesaä' duka' sabua'na Kristus Yesus. Natuhoä' mendadi suhona anna natodinni la umpa'pakahebaam indo Kaheba Katilallasam buttu yabo mai Puang Allataala.
2 Kaheba Katilallasam ia too inna puha nadandi loppo'um Puang Allataala yolona napalombum ingganna nabi tisuha' illaam Suha' Maseho.
3 Inde Kaheba Katilallasam, Änä'na Puang Allataala diuaam, battu diua Yesus Kristus Debatanta. Di sesena mehhupataunna tihekem pessubunna Tomahaja Daud, anna di sesena menDebatanna anna kamasehoanna mannassa anna Änä'nai Puang Allataala, ma'tandaam aka puha dipatibangom dio mai alla'na to mate naponnoi kakuasaam.
4 (1:3)
5 Kahana pengkähäna Kristus napolalam napadokkoannä' lisu pala'ku Puang Allataala mana' pa'kamasena mendadi suhona la umpatette ma'hupatau, susi to Yahudi teem taianna to Yahudi, anna mala matappa' anna manuhu' lambi' dipa'kasallei sanganna Kristus.
6 Inde diuaam to matappa' anna manuhu', ikonna' too duka' to tihekem illaanna. Aka ikonna' too to puha ditambai mendadi umma'na Yesus Kristus.
7 Inde suha' kutuli' lu lako inggannakoa' to Roma to nakamasei Puang Allataala anna to puha napasähä' mendadi umma'na. Handandanni Puang Allataala Ambetaa' sola Debatanta Yesus Kristus la untamba'koa' anna namana' kamasakkeam sola kamasannangam.
8 Uhu-uhuna sihatam anna sipäto' ma'kuhhu' sumanga'ä' längäm olona Puang Allataala umpolalam Yesus Kristus, aka molele-lele lako lino diona kamatappasammua' lako Yesus Kristus.
9 Kupalako liu pengkähänganna Puang Allataala sola ponno penaba umpa'pakahebaam Kaheba Katilallasam diona Änä'na. Anna Puang Allataala muitaä' keta ma'sambajam oä' too kupa'sambajangam ongkoa' duka'.
10 Si ma'sambajam liuä' längäm Puang Allataala umba ke napoelo'i anna nabukkaannä' lalam la umpellambi'ikoa'.
11 Ia anna maelo' punalaä' la matim umpellambi'ikoa', aka maelo'ä' la kupasandaikoa' pa'mana' di ada' buttu di Penaba Maseho anna mala matoto' kamatappasammua'.
12 Ia anna ma'pattuju susiä', aka kuua anna mala sipakatoto'kia' mesa sola mesa ingganta to matappa' lako Yesus Kristus.
13 O inggannakoa' solasubungku, pahallukoa' kupaissanni kuua pembuda punalamä' ma'tamba la matim, sapo' sule lako temo buda liupi laba-labaangku. Maelo'ä' la matim anna mala deem buana pengkähäku illaam alla'-alla'mua', umba susi lako ongeam senga' deemmi buana pengkähäku illaam alla'-alla'na taianna to Yahudi.
14 Aka kusi'dingam kuua kaindangam lalam penabaä' lako ingganna ma'hupatau situhu' pa'padudunninna Puang Allataala lako kaleku, susi to Yunani teem taianna to Yunani, susi to massikola teem to tä' deem massikola.
15 Iam too kasuhunganna anna maelo' punalamä' la umpa'pakahebaam indo Kaheba Katilallasam illaam alla'-alla'mua' to tohho itim kota Roma.
16 Kao-kao kukatappa'i si'da-si'da kuua inde Kaheba Katilallasam diona Kristus kuasanna Puang Allataala umpasalama' ingganna ma'hupatau to ungkatappa'i, mengkalao to Yahudi sule lako taianna to Yahudi.
17 Aka illaam indo Kaheba Katilallasam dipa'paissangam lalanna anna malai mepomalolo Puang Allataala. Lalanna mepomalolo, tä' duanna tä' tallunna, anggam kamatappasam, tä' deem lalam senga', umba susi puha tisuha' illaam Battakada Debata naua: “Iai too kusangai malolo iam too la untahima katuboam bakahu kahana kamatappasanna.”
18 Puang Allataala yabo suhuga umpahuai aha' lako hupatau to tama'Debata anna to kadake gau'. Aka tau susi ia too ma'gau' kadake liu, nasuhum indo gau' kadakena ullabai hupatau la muissam kaheba kamaloloanna Puang Allataala.
19 Setonganna kapaissangam diona Puang Allataala mala naissam hupatau, aka ma'kale Puang Allataala umpatitananni illaam penabanna ma'hupatau.
20 Pempom dadinna inde lino, mala ungkaleso manappa Puang Allataala hupatau. Moinna anna tä'i diita Puang Allataala, sapo' anggam diita pa'padadinna anna makalesom kapendebataanna anna kakuasaanna to la tontä liu sule lako salako-lakona. Dadi, tä' tia mala la naua hupatau: “Tä' kuissam diona Puang Allataala.”
21 Moi anna naissam siam hupatau naua: “Deem Puang Allataala,” sapo' tä' punala deem la naaku napa'kasallei anna napenombai anna tä' toi deem la ma'kuhhu' sumanga' dio olona. Sapo' buta hi pikkihanna anna anggam napikki' tää'na deem gunana.
22 Ussangai kalena manähä, sapo' setonganna to maho!
23 Moka umpenombai Puang Allataala to inna deemmi pempom dio mai anna la da'da' liu sule lako salako-lakona. Sapo' sanda-sanda bäbä hi tanapenombai susinna: tau-tau anna pa'pasusiam senga', deem ma'hupa dassi, olo'-olo' ma'bitti' appa'na anna susi toi tissollo'na dio litä', moi kela daa tä' ia la da'da' liu hupatau anna olo'-olo'.
24 Iam too kasuhunganna anna napäbäi bäbäm Puang Allataala untuhu'i kamohäeam sugali'na umpogau' gau' sessu', lambi' si sola-sola umpogau' indo dipa'kasihisanna.
25 Palla' ia penabanna hupatau deem siam Puang Allataala, iya napabala'i hi ia siam anna ia. Taia To ma'padadi napenombai, sapo' to dipadadi hi napenombai anna natuhu'. Moi kela daa indo hia To ma'padadi la sihatam dipuji anna dipa'kasallei sule lako salako-lakona! Abana inna la diua!
26 Dadi, kahana inde hupatau untuhu'i kamohäeam sugali'na, nasuhum nalamba' bäbäm Puang Allataala lambi' napäbäi bäbäm untuhu'i kamohäeam sugali'na umpogau' indo la diposihi'na. Lambi' susinna baine taiam muane nasigausam, sapo' sabainenam nasigausam.
27 Susi siam duka' muane, taiam baine nasigausam, sapo' kende' lu lako hi samuanena kamohäeanna. Muane ia too ma'gau' dipomasihi'na sola samuanena nasuhum napalambi'i duka' Puang Allataala bala'na la sihatanna gau' kadakena.
28 Mane deenni, kahana mokam hupatau la umpengkalesoi manappa Puang Allataala, nasuhum illaam ia too napäbäi bäbäm Puang Allataala kadake pikkihanna lambi' umpalako gau' tala sihatanna dipogau'.
29 Anggam kende' illaam penabanna tau ia too ma'hupa-hupa gau' tää'na malolo anna kakadakeam senga'. Aka angga ma'podo kao, ma'penaba kadake, mailu anna matinna, angga maelo' la papateam, umpakende' kasipengkaam, manipu, anna si ma'pabali-ali kadake illaam penabanna lako solana. Susi toi angga untula'-tula' solana,
30 angga ma'pakolo'-kolo'i, ungkabassi Puang Allataala, moka umpehingngii pepatuduam, umpa'bahinni'i solana, malangka' penaba, anna ussanga-sanga kalena. Si manähä umpakende' kakadakeam, tä' manuhu' lako tomatuanna,
31 tä' naissam usse'la kamapiaam anna kakadakeam, tä' umpasule lako pa'tula'na, tä' deem pa'kamasena anna tä' pa'häntängam bua.
32 Tau susi ia too naissammi diona pahentana Puang Allataala indo naua: “To umpogau' gau' susi ia too la sipäto' dipalambi'i kamateam.” Sapo' moi anna susi, tontä liu siam ma'gau' kadake. Anna tä' angga mandi ia too, sapo' natilalla'ipi duka' ke deenni tau senga' umpogau'i kaha-kaha ia too.