Alkitab Karaoke

Loading audio...

Catatan: Perhitungan audio timestamp (ketepatan waktu antara audio dan teks) berdasarkan perhitungan mesin / algoritma.

¹ Utu-utus! Yaku' mompopo'inau'kon na ko'omuu Lele Pore men yaku' lelekon mbaripian na ko'omuu. Kuu noparasayamo Lele Pore iya'a, ka' moonggor a kaparasaya'anmuu.

² Mbali' i kuu salamat gause Lele Pore iya'a, kalu i kuu tuutuu' montontoni upa men yaku' lelekonmo. Kabai isian mbali' i kuu men parasaya kasee men ooskononmuu iya'a nopenta'mo na ngaya-ngaya?

³ Yaku' nantadulkonmo men tuko na ko'omuu koi men yaku' labot. Koi kani'imari a men tuko iya'a. Kristus nolapus gause dosanta, sintutu' tia men ia tundun nabii men nitulis na Alkitaap.

⁴ Ia nitanom, kasee komburi'na Ia nipotuo'imo na ilio men kotolu'na sintutu' tia men ia tundun nabii men nitulis na Alkitaap.

⁵ Kristus men nipotuo'imo iya'a uga' nintipiile'mo ni Kefas, ka' Ia uga' nintipiile' na sompulo' rua' murit-Na.

⁶ Noko daa koiya'a, Ia nintipiile'mo na mian parasaya men lima'atu labi mian. Raaya'a giigii' singkat nimiile'. Kobiai'anna mian men nimiile' i Yesus tempo iya'a dauga' tumuo' pataka koini'i. Tongko' toropii ira a men nolapusmo.

⁷ Noko daa koiya'a Ia nintipiile'mo ni Yakobus, kasi na giigii' poposuu'.

⁸ Ka' men kokomburi'anna tuu', Ia nintipiile' na ingku'; yaku' koi anak ningamea'kon sianpo tia tempona.

⁹ Gause i yaku' mase poposuu' men koo'namo tuu' na giigii' poposuu'. Yaku' bookoi sian sida ngaanon poposuu', gause i yaku' nantalalaismo jama'atna Alaata'ala.

¹⁰ Kasee ka' kaporeanna Alaata'ala, mbaka' i yaku' nosidamo koi men isian koini'i. Ka' kaporeanna Alaata'ala na ingku' iya'a sian penta' na ngaya-ngaya. Tamban yaku' a men kakat tuu' balimang na giigii' poposuu'. Kasee iya'a bookoi taasi'po i yaku' a ningilimang. Men koiya'a nosida gause kaporeanna Alaata'ala men yaku' surimo.

¹¹ Mbaka', mau ni ime a nangalabotanmuu Lele Pore, too na ingku' kabai se' na poposuu' men sambana, koiya'a a Lele Pore men kai lelekon na ko'omuu ka' men parasayaonmuu.

¹² Kalu kai mengelelekon se' i Kristus nipotuo'i noko daa lapus, koi upa se' isian mian na ko'omuu mangaan se' mian lapus sian potuo'ion?

¹³ Kalu mian lapus sian potuo'ion, mbaka' i Kristus uga' sian nipotuo'i noko daa lapus.

¹⁴ Kalu i Kristus sian nipotuo'i, mbaka' sianta kana'na a men kai lelekon ka' sianta kana'na a kaparasaya'anmuu.

¹⁵ Ka' uga' i kai nimimborekkon Alaata'ala gause i kai nangaan se' i Ia nomotuo'imo i Kristus, poali sian nipotuo'i, kalu se' tuutuu' mian lapus sian potuo'ion.

¹⁶ Gause kalu se' tuutuu' mian lapus sian potuo'ion, mbaka' i Kristus uga' sian nipotuo'i.

¹⁷ Ka' kalu i Kristus sian nipotuo'i, mbaka' kaparasaya'anmuu sianta kana'na, ka' uga' dosamuu sianpo ni'ampuni.

¹⁸ Kalu koiya'a, mbaka' silaka' a giigii' mian men noparasayamo ni Kristus kasee nolapusmo.

¹⁹ Kalu i kita mongooskon i Kristus tongko' bona tutuo'ta na tano' balaki' kani'i, mbaka' i kitamo a mian men koo'na tuu' na giigii' mian.

²⁰ Kasee men tuutuu'na koi kani'imari: Kristus mase nipotuo'i noko daa lapus. Ia men olukon nipotuo'i na giigii' mian men nolapusmo.

²¹ Gause wawauna sa'angu' mian mbaka' isian kolapusan. Koiya'a uga' gause wawauna sa'angu' mian mbaka' mian potuo'ion moko daa lapus.

²² Gause koikoimo tii Adam mbaka' giigii' mian lapus. Koiya'a uga' gause moto kantang tii Kristus mbaka' giigii' mian bo potuo'ion.

²³ Kasee sanda' mian tio mempeperai tempona i raaya'a bo potuo'ion. Kristus a men olukonpo nipotuo'i. Moko daa iya'a kasi mian ni Kristus a potuo'ion na tempo kotakaan ni Kristus.

²⁴ Moko daa koiya'a kasi taka a kakabusanna tempo. Kasi i Kristus bo mongorookon Batomundo'an-Na na Alaata'ala, Tama na surugaa moko daa silaka'ion-Na a giigii' bapamarentaan, kakuasa'an ka' upa men moonggor.

²⁵ Gause Kristus tiodaa mingintoni bapamarentaan koi sa'angu' Tomundo' pataka Alaata'ala mompoporungku' giigii' mian men mangka'idek i Kristus sida malolo' na Ko'ona.

²⁶ Kolapusan men ka'idekna mian uga' komburi'na bo rungku'ion-Na,

²⁷ gause isian nitulis na Alkitaap se' giigii' upa ia poko sidakonmo Alaata'ala malolo' ni Kristus. Kasee kalu ngaanon se' giigii' upa Ia sidakonmo malolo' ni Kristus, men koiya'a manasamo se' somo Alaata'ala a men sian tonsoop.

²⁸ Kasee kalu giigii' upa sidamo malolo' ni Kristus, mbaka' i Kristus men koi Anak uga' bo minsidakon waka-Na malolo' na Alaata'ala men ninsidakon giigii' upa malolo' na Ko'ona, kada' daa Alaata'ala a men mantanaasi giigii' upa.

²⁹ Kalu mian lapus sian potuo'ion, upa a kana'na mian men saranion bona mian men nolapusmo? Kalu se' tuutuu' a mian lapus sian potuo'ion, mbaka' bo upana i raaya'a mingilimang men koiya'a?

³⁰ Ka' i kai, bo upamai ka' mangaropi kosilaka'an sanda' tempo?

³¹ Utu-utus! Sanda' ilio yaku' toro-toro lapus. Men taengku' kani'i mase tuutuu'. Mbali' yaku' momoko mambantilkon na ko'omuu men koiya'a gause i yaku' kodaawankon i kuu men parasayamo ni Kristus Yesus, Tumpunta.

³² Kalu bo piile'on koi pinginti'ina mian, bookoi upa a kana'na i yaku' mintimbangi mian na Efesus men koi ayop manganta'? Kalu mian lapus sian potuo'ion, mbaka' “mai kita kumaan, ba'inum ka' mongoloangi noanta, gause liila kita lapusmo.”

³³ Alia i kuu kobaetok! Molulusankon mian men ba'idek a gau'na mase tongko' mambaraba'i tutuo' men pore.

³⁴ Kuu tiomo poo'inti'i, ka' aliamomo' mangawawau dosa! Isian mian na jama'atmuu men sian minginti'i Alaata'ala. Men koiya'a bantilkononku kada' i kuu minginti'i makamaa'.

³⁵ Kasee too isian mian men bapikirawar koi kani'imari: “Koi upa bo pomotuo'i mian lapus? Ka' koi upa a wakana i raaya'a kalu tumuo' soosoodo?”

³⁶ Wee i kuu mian men bobo'! Wine' men asokonmuu sian tumuo' asokon kalu sian pate kutung.

³⁷ Ka' upa men asokonmuu, taasi'po men tuo'mo, kasee baasi wine'na, koimo wine'na gandum kabai se' wine'na aso-asok men sambanaan.

³⁸ Kasee kalu wine' iya'a tuo'mo, Alaata'ala a men mantaraikon dudus bona sanda' aso-asok koi men pingkira'-Na. Sanda' wine' tumuo' poosasala' a dudusna.

³⁹ Taasi' se' daa giigii' men tumuo' na tano' balaki' kani'i koikoimo a dudusna. Dudusna mian sa'angu'an, dudusna ayop sa'angu'an, dudusna sapu' sa'angu'an, dudusna susum sa'angu'an.

⁴⁰ Isian upa-upa na lealaa, ka' uga' isian upa-upa na tano' balaki', kasee porena upa-upa na lealaa poosasala' porena upa-upa men na tano' balaki'.

⁴¹ Porena matana ilio poosasala' tia porena wulan, ka' porena wulan poosasala' tia porena bitu'on, ka' porena bitu'on men sa'angu' poosasala' tia porena bitu'on men sambana.

⁴² Koiya'a uga' a pomotuo'ian mian lapus ni'imarian. Waka men tanomon sida baras, kasee waka men potuo'ion sianmo baras.

⁴³ Waka men tanomon ba'idek piile'on, kasee waka men potuo'ion pore piile'on. Waka men tanomon sian bukuan, kasee waka men potuo'ion bukuan.

⁴⁴ Waka men tanomon mase waka men na tano' balaki', kasee sarataa potuo'ion, mbaka' wakamo men ringkat na surugaa. Isian waka men ringkat na tano' balaki', isian uga' waka men ringkat na surugaa.

⁴⁵ Mbali' na Alkitaap isian nitulis koi kani'imari: “Adam a mian men tumbena. Ia nosidamo waka men tumuo'.” Kasee Adam men kokomburi'anna a Alus men momotuo'i.

⁴⁶ Waka men olukon taasi' ringkat na surugaa, kasee ringkat na tano' balaki'. Noko daa iya'a, kasi waka men ringkat na surugaa.

⁴⁷ Mian men tumbena awuna tano' balaki' a niwawau, kasee mian men komburi'na norumingkat na surugaa.

⁴⁸ Giigii' mian men na tano' balaki' koikoimo tia mian men awuna tano' balaki' a niwawau, ka' mian men na surugaa koikoimo tia mian men na surugaa a norumingkatanna.

⁴⁹ Kita koini'i koi dudusna mian men ringkat na awuna tano' balaki', kasee ni'imarian dudusta koi dudusna mian men ringkat na surugaa.

⁵⁰ Utu-utus! Koi kani'imari ansee: wakanta men antok tia rara' mase sian sida pontombonoi Batomundo'anna Alaata'ala, ka' waka men kobaraba'ian sian poowawa tia waka men sian kobaraba'ian.

⁵¹ Isian men bantilkononku na ko'omuu men sianpo ia inti'i mian mbaripian: sianta giigii' i kita bo lapus, kasee i kita giigii' bo boliion!

⁵² Kita boliion tongko' sangkudap mata, na tempo laungna terompet men kokomburi'anna. Kalu rongoron a laungna terompet, mbaka' mian lapus bo potuo'ion men sianmo kobaraba'ian ka' i kita boliion.

⁵³ Gause men kobaraba'ian kani'i tiodaa bolosion men sian kobaraba'ian, ka' men sida lapus tiodaa bolosion men daa sianmo lapus.

⁵⁴ Ka' moko daa men kobaraba'ian bolosion men daa sian kobaraba'ian, ka' men sida lapus bolosion men daa sianmo lapus, kasi isian ee'na Wurungna Tumpu men nitulis koi kani'imari: “Kolapusan ia rungku'imo Tumpu.”

⁵⁵ “Wee i koo kolapusan! Taka aana i koo? Wee i koo kolapusan! Aana a moso'om?”

⁵⁶ Dosa mase moso' men mantakakon kolapusan, ka' ukum Torat a men bo pinginti'ianta dosa.

⁵⁷ Kasee sukuur na Alaata'ala! Kita nobangarmo gause Tumpunta i Yesus Kristus.

⁵⁸ Mbaka' bi poonggor, utu-utusku men kolingu'ku! Alia raranga'! Bi kakat liuliu na palimangon men bona Tumpu! Gause i kuu daa minginti'i se' men limangonmuu bona Tumpu sabole sian penta' na ngaya-ngaya.

1 Korintus

Video 1 Korintus 15

Ikuti Kami:

KONTAK | PARTISIPASI | DONASI